Viiden tähden asuntolainamarkkinat tuovat vakautta asuntomarkkinoille.

Kesähelteet ovat takana. On aika palata työsorvin ääreen ja blogipalstalle. Asunto- ja asuntolainamarkkinatilanne on odotetunkaltainen. Asuntojen kysyntä ylittää niiden tarjonnan muodostaen spekulanteille pelipaikkoja. Lyhyet korot ovat nousussa ja pitkät korot osoittavat tulevaisuuden epävarmuuden tarjoten kaikille erinomaisen mahdollisuuden suojautua korkoriskiltä useamman vuoden ajaksi.

Monessa yhteydessä on vertailtu suomalaisen pankkitoiminnan tilaa ja vakautta suhteessa muihin maihin. Hyvältä näyttää, mutta on silti syytä tiedostaa, että asiat voidaan tehdään vieläkin paremmin. Varsinkin suomalaisessa asuntolainatoiminnassa on edelleen kehittämisen varaa. Matkalla hyvästä vieläkin paremmaksi olisi syytä miettiä mm. seuraavia seikkoja:

1. Asuntolainatoiminnan olisi itsessään oltava kannattavaa pankille sen sijaan, että se on alistettu pelkäksi "sisäänheittotoiminnaksi". Päivittäistavarakauppamaisesta toimintafilosofiasta pitäisi luopua. Pankkitoimintaan sopii minusta huonosti "Ota enemmän lainaa kuin tarvitset, jotta ansaitset bonareita -ajattelu.", erityisesti tässä markkinatilanteessa. Asuntolainan marginaalissa pitäisi näkyä pankin oman pitkäaikaisen varainhankinnan hinta, hallintokulut, riskit ja tuottotavoite sekä laina-ajan pituus, periaatteella mitä pidempi laina sitä korkeampi marginaali.

2. Asuntolainapäätöksiä valmistelevilta pankkitoimihenkilöiltä ja lainapäätöksentekijöiltä pitäisi ryhtyä vaatimaan erillisen ulkopuolisen ja riippumattoman tahon järjestämän tutkinnon suorittamista. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin järjestämänä aivan uudenlainen "Auktorisoitu Asuntolaina-Asiantuntija (AAA)" tms. tutkinto. Tämä koulutustarve korostuu suurten ikäluokkien siirtyessä myös pankeista eläkkeelle, koska samalla katoaa erittäin paljon hiljaista tietoa ja varsinkin kokemusta pois  asuntolainatoiminnasta. Asuntolainapäätös ja sen valmistelu ei ole bulkkitoimintaa. Se on kotitalouden ja pankkiasiakkuuden peruskallio. Sen varaan tulevaisuus rakennetaan.

3. Asuntolainaa myönnettäessä pitäisi edellyttää aina riittävää omarahoitusosuutta ja lisäksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan tai muun vastaavan järjestelyn voimassaoloa. On hölmöä uskoa sokeasti omaan työllistymiseen ja olla käyttämättä helposti ja edullisesti lähes kaikkien ulottuvilla olevia yhteisesti rahoitettuja sosiaalisia turvaverkkoja. Ansiosidonnainen päiväraha tuo lisäaikaa myös asuntolainajärjestelyihin työttömyyden sattuessa ja riittävä omarahoitusosuus suojaa puolestaan hintariskiltä sekä sitouttaa asuntovarallisuuden määrätietoiseen kasvattamiseen ja huolelliseen hoitamiseen.

4. Lyhennysvapaiden myöntäminen pitäisi olla erittäin poikkeuksellisen toimenpide, varaventtiili/joustoväline ongelmien edessä. Erityisesti vierastan asuntolainalyhennysten käyttämistä muiden finanssituotteiden kuten esimerkiksi ylikalliiden sijoitustuotteiden ostamiseen. Pysykäämme suomalaisina tässä suhteessa, vaikka tanskalaiset ja ruotsalaiset toimivatkin toisin.

5. Lisäksi meillä pitäisi olla käytössä positiivinen luottorekisteri ylivelkaantumisen estämiseksi, pelkkä maksuhäiriörekisteri ei anna apuja tämän seikan hallitsemiseen. Samalla voisi selvittää onko maksukäyttäytymisen arvioinnille rakennettavissa pankeista riippumatonta tahoa.

Viisi yksinkertaista kehityskohdetta, jotka toteutuessaan merkitsevät sitä, että pitkällä aikavälillä suomalainen asuntolainatoiminta pysyy terveenä ja ennakoitavana. Lisäksi ne toteutuessaan toisivat omalta osaltaan kaikkien kaipaamaa lisävakautta myös asuntomarkkinoille, joiden toimintaan tarvitaan korjauspaketteja pikaisesti.

Kesälomaltapaluuterveisin, A

Lue lisää asuntolaina-asiaa: www.hypo.fi

Kommentit

Spekulanteille

Spekulanteille pelipaikkoja

Kun lukee tätä kaupallista kolumnia, niin tunne siitä että meitä johdatellaan ikuiseen viiden tähden orjuuteen ei ole kaukana. Samaan hengenvetoon pankin tulisi tienata näillä lainoilla...err...eikä kukaan niillä mitään nyt tienaa? Ja lisää asiantuntijoita ja riskit pois lainoittajalta.

Samaan aikaan TAAS kuullaan, että pitkää korkoa tulisi suosia, koska...err...koska se maksaa enemmän ja on siis TURVALLISEMPI. Kenelle? Lainan ottajalle? Vai taasko ei-tuottavia lainoja myöntävälle pankille tai tässä tapauksessa Hypolle?

Vakaus? Just. Vakautta pankeille, velkaorjuutta maksajille. Kävi sitten kuinka huonosti vaan, niin veronmaksajilla noiden luototusten kulut maksatetaan. Siinä ohessa on kiva hiukka kerätä lisämaksuja erilaisin "tuottein".

Itse näen romahduksen tulevan jossain välissä, varsinkin kun valtiontalouden budjettia ja sen alijäämäisyyttä ryhdytään maksamaan. Verojen tulisi kohota n. 30% nykyisestä. Siinä sivussa sitten täytyisi noita lainoja maksaa huononevassa työllisyystilanteessa. Mahdoton yhtälö, mutta onnea uskoville.

Tämäkin kolumni paljastaa todellisen karvansa, kun sen lukee tarkkaan ajatuksella. Hyvä niin.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Kyllä

Kiitos kommentistasi. Kyllä terveet, vakaat ja ennustettavat asuntolainamarkkinat ovat niin kodinostajan kuin kodinrahoittajan etu. Kaikki voittavat. Epäterveesti toimivat markkinat korjaantuvat ääriliikkeiden kautta ja silloin tulee useinmiten suru puseroon kaikilla markkinaosapuolilla. A

Ansiosidonnainen

Ansiosidonnainen työttömyysturva ei ole mahdollista yhä suuremmalle osalle siitä ikäluokasta joka on ensimmäistä asuntoaan ostamassa, he ovat mm. freelancereita ja yrittäjiä. Mutta niiltä joilla edellytykset on ja jotka eivät edes Loimaan kassaan liity pitäisi ehkä lainan antajan arvioida lainakelpoisuus tiukemmalla kriteerillä. Luomalla kankeaa säätelyä helposti luodaan järjestelmä joka luo ison joukon välinputoajia.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Voit

Kiitos kommentistasi. Voit olla varsin oikeassa. Olemme itse huomanneet, että yhä useampi ao. turvaverkkoon oikeutettu nuori jättäytyy niiden ulkopuolelle, koska ei pidä sitä tarpeellisena. Uskoa omaan jatkuvaan työllistymiseen on välillä ehkä liikaakin. Se perustunee siihen, että saimme nauttia lähes 10 vuotta alati kasvavasta taloudesta. Nyt on asiat toisin ja siitä pitäisi ottaa opiksi. Me Hypossa olemme jo useamman vuoden ajan kysyneet tätä seikkaa lainahakemustiedoissamme ja se vaikuttaa luottokelpoisuuden arvioinnissa.

-Sullo pönttöösi

-Sullo pönttöösi selityksesi.
-tarvitaan hintojen syväjäädytystä.
-ja mee takaisin sinne oravanpyörään.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi.

Kiitos kommentistasi.

Kiva, että tasoisesi henkilö

Kiva, että tasoisesi henkilö kirjoittaa taloudesta ja vieläpä näin kaiken kansan kesken. Olen samaa mieltä, että nykypankkilaisille, jotka kai alkavat olemaan nuoremmasta päästä lähinnä pankkipalveluiden myyjiä, järjestettäisiin oma AAA-tutkinto. Perinteistä pankkilaista ei enää finanssitavarataloissa arvosteta ja se kyllä tulee näkymään pitkällä aikavälillä pankkien menestyksessä.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Edessä

Kiitos kommentistasi. Edessä on valtava hiljaisen tiedon katoaminen. Monella pankkitoiminnan alueella ja tasolla jää "isoja saappaita" täytettäviksi.

Olen esittämästäsi

Olen esittämästäsi päälinjasta ihan samaa mieltä. Taistelustasi lyhyitä korkoja vastaan olen kuitenkin eri mieltä sekä yleisesti että tämänhetkisessä tilanteessa erityisesti. Erkki Liikanen patisteli kuluttajia siirtämään lainansa pitkiin kiinteisiin korkoihin 2008. Toivottavasti kovin moni ei hänen sanojaan uskonut - tälläkään kertaa.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Lyhyen

Kiitos kommentistasi. Lyhyen ja pitkän koron osalta korostan, että asia on aina riskinkantokykysidonnainen. Kotitaloudet, joilla on kykyä kantaa korkoriskiä ottakoot sitä jos siltä tuntuu. Nyt vaan on erinomainen mahdollisuus suojautua korkojen nousun varalta. Se kumpi oli jälkikäteen laskettuna kaikki seikat huomioiden "kannattavaa" selviää vasta n. 5-10 vuoden päästä. Vuoden kahden jakson perusteella on turha vetää lopullisia johtopäätöksiä. On selvää, että luottokustannuksiin kautta linjan kohdistuu nousupaineita. Viitekorot nousevat, marginaalit nousevat ja kulut nousevat. Samoin käy veroille ja muille elin- ja asumiskustannuksille, mutta palkkojen nousun osalta sen sijaan voi olla edessä monta monta hyvinkin maltillista vuotta työllisyyden ja yritysten kilpailukyvyn nimissä. Näiden seikkojen vuoksi ei kannata missään nimessä tuudittautua siihen, että omat käytettävissä olevat tulot kasvavat samaan malliin kuin mihin totuttiin viimeisten 10 vuoden aikana.

Liittyen suojautumiseen

Liittyen suojautumiseen korkojen nousulta:

5-vuoden kiinteä tulisi esim. nykytilanteessa erittäin kalliiksi, vasta vähintään 10-vuoden kiinteä suojaa korkoriskiltä. Pelottelemalla nopealla koron nousulla pankit pönkittävät vain omaa tasettaan eli rahat tyhmiltä pois. Laina siis aina lyhyeen viitekorkoon, aina löytyy pankki joka tarjoaa niitä jos oma pankki on nihkeä. Valitse kuukaisisummaksi esim. summa joka vastaisi 5% korkoa, jos nyt korkosi olisi esim. 2% niin laita erotus säästöön. Jos ja kun korot eivät nousekkaan niin nopeasti, saat ihan mukavan summan itsellesi, mutta jos nyt jostain nousisivat niin sinulla olisi ollut se "kiinteä 5 %korko", ja voisit käyttää summaa puskurina. Kätevää eikö totta ;)

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Hyvä

Kiitos kommentistasi. Hyvä tapa tämäkin, jos säästäminen onnistuu arjessa. Hypon tuotevalikoimassa on ollut jo pitkään Korkosuoja -niminen talletustuote, jolla voi suojatua korkoriskin varalta. Siitä olen erimieltä, että pankit olisivat tarkoitushakuisesti parempien tuottojen toivossa pelottelemassa kotitalouksia. Kyllä nyt jaetaan rakentavalla tavalla perusinformaatiota siitä kuinka suojautua varsin epävarmalta näyttävän tulevaisuuden varalta. Pankit rahoittavat kiinteäkorkoiset lainat vastaavalla varainhankinnalla. Asiakkaan riski on pankinkin riski. Eli samassa veneessä ollaan.

Kommentoisin nyt ihan vaan

Kommentoisin nyt ihan vaan sitä, että harvoin asiakkaan riski on myös pankin riski. Pankit lainoittavat harvemmin 100% yhtään mitään ilman takuita tai sitten erinomaisen hyviä tuloja ja tulevaisuusprospekteja - sinänsä toivoisinkin rahoituslaitosten ehkä tarkemmin katsovan kenelle lainaa antavat. Uskoisin tulevaisuudessa yhä tarkemmin katsottavan kuka saa ja kuka ei. Pankithan ovat aika erilaisessa tilanteessa olleet euron aikana kuin aikaisemmin. On uskottu valuutan vakauteen ja korkojen entistä suurempaan ennustettavuuteen. Niin kauan kuin paino on sanalla 'usko' tulisikin katsoa tarkemmin sitä kristallipalloa.

Sinänsä en pidä pahana Arin ajatusta varautumisesta epävarmuuksiin. Kehotan tosin tarkkaan laskemaan kulut ja katsomaan itselleen parhaan tavan lainan takaisinmaksuun. Mitä taas en pidä hyvänä on lisätä suunnattomasti byrokratiaa ja valvontaa - ei tässä missään holhouksessa kai olla ja kukin olkoon vastuussa sopimuksistaan. Noilla tutkinnoilla ei kateta lainanottajan vastuuta. Vastuu kumminkin loppukädessä kuuluu hänelle vai ollaanko luomassa jotain uutta ideaa vastuunjakamisesta? Tuskin.

Ehkä olin turhan jyrkkä ensimmäisessä kommentissani, mutta jollain tapaa rahoituslaitoksilla on tapana hurskastella. Hurskastelu muuttuu aika äkkiä raa'aksi ulosmittaukseksi maksuerien jäädessä rästiin. Tämä nähtiin erinomaisesti viime lamassa. Toivottavasti kukaan ei tule kokemaan samaa uusintana, vaikka näenkin aika mustia pilviä odotushorisontissa. Ehkä sitten olen liian synkkä ajatusmaailmaltani. Toivottavasti olen väärässä.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi.

Kiitos kommentistasi. Anteeksi, että vastaukseni viipyi. Olin Tanskassa tapaamassa Ruotsin, Norjan ja Tanskan suurimpien asuntolainapankkien johtoa. Tuon tapaamisen jälkeen olen entistä vakuuttuneempi, että nyt on aika keskittyä oman kotitalouden kuntoonsaattamiseen ja varautua epävarmempiin aikoihin vaikka kotitalouksien luottamusindikaattorit näyttävät lähes kaikkien aikojen parhaita lukemia. Nyt jos koskaan on aika varautua ja välttää sudenkuopat omassa taloudessa. Kyllä pankki ja asiakas ovat samassa veneessä. Erityisen konkreettisesti tämä toteutuu mm. omakotitalohankkeissa ja niiden rahoittamisessa.

Vaikka Lainansaanti ehdot

Vaikka Lainansaanti ehdot ovat yhteneväiset,niin Pankki saa myöntämiään Lainoja takaisin paljon vaihtelevammin ja epätasaisemmin kuin niitä myöntää.
Kirjoitit ,että Lainaa myöntävä Pankki ja Laina-asiakas ovat samassa veneessä. Se kiinnitti huomioni.
Pankin Luotonantoa määrittelevä taho voi siis kiristäessään Pankin Lainanantoa vaikuttaa uusien Asuntolainojen määrään ja hintaan.
Ja kun Pankki elää Luottoja antamalla ja uusien Asuntolainan hakijoiden Lainaehdot kiristyvät niin seurauksena on vanhoihin Asuntolainojenehtoihin kohdistuva paine,koska
Pankin saamat tulot Asuntolainoista yleensäkin pienenevät,kun uusien määrä putoaa.
Ja koska jo myönnetyt Asuntolainojen hinnat ovat vakautetut erilaisin ratkaisuin niin jo Lainoitettujen Asuntojen Kirjanpitoarvoihin kohdistuva yleinen Hintojenlaskupaine voi tehdä jo sovitut Lainaehdot epäedukkaaksi Asiakkaalle jos Lainoitetun Asunnon Arvo putoaa.
Asiakas on aina maksaja on hyvä muistaa vaikka Laina olisi saatu edullisinkin ehdoin.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi ja sama

Kiitos kommentistasi ja sama anteeksipyyntö Sinulle kuin mitä Sami Rinteelle esitin. Pankin antolainauksesta saamaan tuloon eli korkokatteeseen vaikuttaa erittäin merkittävällä tavalla pankin oman varainhankinnan hinta. Se taas määräytyy mm. pankin antolainaustoimintaan liittyvän riskiarvioinnin perusteella. Mitä paremmin luotonannon riskit eli asiakkaan riskit ovat hallussa sitä alhaisempi varainhankinnan hinta. Suuret luottotappiot ja järjestämättömien lainojen määrä johtava pankin oman varainhankinnan kallistumiseen. Siksi on sekä pankin että asiakkaan etu, että asiakas selviää lainan takaisinmaksusta riskit halliten. Eli samassa veneessä ollaan.

"On hölmöä uskoa sokeasti

"On hölmöä uskoa sokeasti omaan työllistymiseen ja olla käyttämättä helposti ja edullisesti lähes kaikkien ulottuvilla olevia yhteisesti rahoitettuja sosiaalisia turvaverkkoja."

Kuten tuossa alussa jo tähän puututtiinkin, nämä sosiaaliset turvaverkot ovat yrittäjien ulottumattomissa ja ainoa keino on tosiaan uskoa sokeasti omaan työllistymiseen. :)

Ainakin tähän saakka pankkit ovat suhtautuneet yrittämiseen myönteisesti eikä siitä ole aiheutunut mitään merkittävää ylimääräistä selvitystyötä lainaa hakiessa. Toivon ettei tähän ole tulossa muutosta. Ja kuten myös aikaisemmin mainittiin, harvoin riskin on 100% pankin.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi.

Kiitos kommentistasi. Yrittäjilläkin pitäisi olla mahdollisuus vastaavaan turvaverkkoon. Olen hieman huolissani kyllä PK-sektorin rahoitusmahdollisuuksista tulevan sääntelyn vuoksi. Se vaikuttaa PK-yritysten ja PK-yrittäjien rahoitustilanteeseen. Rahoituksen saatavuuteen ja rahoituksen hinnoitteluun.

2) AAA Eikö nämä AAA henkilöt

2) AAA
Eikö nämä AAA henkilöt voisi olla ihan ulkoisia (pankkien ulkopuolelta) ja ns. puolueettomia henkilöitä, jotka kilpailuttavat lainat ja ns. välittävät ja neuvottelevat lainoja. Lainanottajat toimivat sitten heidän asiakkainaan ja välittäjät huolehtivat, että asiakkaat saavat edullisimmat ja hyvät lainaehdot ja laina on kohtuullisen kokoinen, sekä ajavat tavallaan lainanottajan asiaa ja tuovat tietotaitoa sopimuksiin.

Pankkitoimihenkilöt tietysti puhuvat aina omaan pussiinsa, eivätkä ole ns puolueettomia siinä suhteessa. Saati että kukaan pankeissa ottaisi oikeasti vastuuta myönnetyistä ylisuurista lainoista. Se on kuitenkin pankin bisnestä, että saadaan annettua niin paljon lainaa kuin mahdollista. Ja mitä enemmän pystytään pesemään kädet vastuista, mitä muodostuu ylisuurista lainoista, niin sen parempi.

Kun näitä pankkihenkilöiden tekstejä lukee, niin aina pitää lukea rivien välistä, että mitä oikeasti tarkoitetaan, ja miten puheet edistävät pankin bisnestä, ja miten pankkien käärimät voitot ja johdolle maksetut palkkiot verhoillaan asiakkaiden eduksi. Välillä tulee mieleen, että miksi asiakkaat aina vaan ostavat rikkaalta kauppiaalta. Yleensä asiakas tekee pankin kanssa ihan tasan sellaisia sopimuksia kuin pankki haluaa, koska puuttuu kuitenkin se taloudellinen osaaminen ja arviointikyky, ja siitä saa sitten myöhemmin taas kiittää itseään, kun on tullut tehtyä mahdollisimman huono sopimus.

Tuleeko pankki käytännössä vastaan, jos pankki on antanut ylisuuren lainan, eikä asiakas pystykkään suoriutumaan siitä. Eli tavallaan on ihan sama miten vaikka korko muuttuu, niin asiakkaan pitäisi pystyä nyt ja tulevaisuudessa hoitamaan lainassa niin, että lainan kuukausierä ei juurikaan ainakaan nouse. Ainoastaan laina-aika kasvaa sitten vaikka 60 vuoteen. Esim tilapäisen työttömyyden kohdatessa, niin otettu laina neuvotellaan uudelleen vaikka 60 vuodeksi, jotta kenenkään ei tarvitse myydä asuntojaan pois, kun suhdanteet ovat huonoimmillaan, ja muuttaakseen kadulle.

Hienoa että pyrit sivistämään ihmisiä ja lisäämään taloudellista osaamista, seisoit sitten kummalla puolella aitaa tahansa!

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Hyviä

Kiitos kommentistasi. Hyviä ajatuksia. Olen itsekin miettinyt miksi tässä maassa on ihan hirveästi myyjien palkkaamia kiinteistövälittäjiä, muttei ostajien palkkaamia kiinteistönostajia. Se kulttuuri puuttuu kokonaan. Pankkiasioista olen huolissani sen vuoksi, että asuntorahoitus on alistettu kahvipaketiksi. Sisäinen aenne ja tietämys pankeissa on myös sen mukaista. Se on vaarallinen tauti. Sitä pitää vastustaa kaikin keinoin. Viime kädessä asiakkaat kuitenkin tekevät ratkaisun. Kenen neuvoihin luottavat. Siinä toivoisin ainakin vertailutiedon hakemista. Mitähän näihin asioihin erikoistuneet toimijat asiasta sanovat. Mikä on heidän neuvonsa tässä tilanteessa. Kyse on yleensä elämän isoimmasta kaupasta. Ihan eri asia kuin 30 euroa kuussa rahastoon.

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.