"Asuntolaina on veli otettaessa, käenpoika lyhentämättömänä."

 

Viime viikolla silmiini sattui kivuliaasti yksi otsikko: "Kohta asuntolainaa ei tarvitse lyhentää." Jutussa kerrottiin kuinka fiksuja ruotsalaiset ovat. Otetaan lainaa, muttei lyhennetä sitä. Käytetään lyhennysvarat elämiseen ja ollaan onnellisia.

Muutama sana on tarpeen, jottei mennä nyt halpaan tässä asiassa. Kyllä se vaan on niin, että omistusasuminen on omistusasumista vain ja ainoastaan silloin kun lyhennät lainaasi. Siis jälkikäteissäästät itsellesi joka kuukausi osan asuntoneliöistä velattomaksi. Ihan kokonaan omaksi. Siitä voi vaikka piirtää pohjapiirroksen inttiajan nippanappa-periaatteella. Lyhentämättömät lainat ovat puolestaan ihan suomalaisella selkokielellä VUOKRA-ASUMISTA.

On se kumma, että asumis/pankkimarkkinat pyritään väkisin transformoimaan ruotsalaismalliseksi. Suomalainen hyvä, terve ja hyväksikoettu tapa yritetään leimata jotenkin vanhanaikaiseksi ja tyhmäksi. Miksi ihmeessä? Ettei vaan olisi kyse rajat ylittävän pankkibisneksen logiikasta. Kansainvälisen pankkiosakkeenomistajan pääomalle on saatava vähimmäistuotto, keinoista viis. Maksajana asiakas.

On tyhmää olla maksamatta asuntolainaa takaisin. Yhtä tyhmää on ottaa siihen heti alussa älyttömän pitkä laina-aika. Pidä seuraavat kolme asiaa mielessäsi kirkkaana. Niillä pärjäät niin inflaatiossa, deflaatiossa kuin tasaisen tappavassa kituuttamisessa:

1. Laina-aika alussa maksimissaan 20 vuotta. Asunto, oma koti, velattomaksi hyvissä ajoin ennen eläkeikää. Missään nimessä ei kannata ottaa yli 30 vuoden lainoja. Niissä loppuu jo se teoreettinenkin hyöty. On surullista kohdata asiakkaita, joilla on täysin velkainen "omakoti" eläkeiän kynnyksellä. Harhaluulo "omistajuudesta" katoaa kerralla. Edessä on pakkomyynti velkojen maksamiseksi ja pahimmassa tapauksessa jatkuvasti epävarma tilapäisasumiskierre ikäihmisenä.

2. Lyhennä lainaasi säännöllisesti. Ensin oma koti velattomaksi, sitten vasta pörssiin ja rahastoihin, jos sittenkään. Älä ihmeessä laita velkaista asuntoasi panokseksi pörssirulettiin. Pankki ei takaa pörssituottoja, mutta perii varmasti asuntolainan takaisin. Pahimmassa tapauksessa menetät kodin, joudut pihalle yltiövelkaisena, kädessä arvottomat pörssiosakkeet tai rahasto-osuudet. Niissä on vaikea asua. Oikotietä vaurastumiseen ei ole. Kaikkea ei voi saada heti. Pitää tehdä valintoja. Älä rahoita kulutustasi asuntolainan lyhennyksillä. Päinvastoin säästä puskuriin vaikka erilliselle hyvätuottoiselle lainanhoitotilille. Asunto- ja jemmarahaa samalla. Erittäin fiksu ratkaisu. Tylsä? Joo niin on, mutta mietis mitä ajattelet 10 vuoden päästä.

3. Muista kokonaiskorko, kokonaiskorko ja kokonaiskorko. Mieti oikeasti mikä sen asunnon KOKONAIShinta on. Karkeasti ottaen, se on velaton myyntihinta + laina-aikanasi maksamasi kokonaiskorot. Voisi jopa harkita tämän asian ilmoittamista asuntonäytöillä, lisätietona. Saattaisi laittaa miettimään. Siinä samalla valkenee miksi puhun niin paljon korkoriskistä - kaikissa talousoloissa. Korkoriskiltä suojautuminen kun ei tarkoita sitä, että maksat kaikissa oloissa vähiten korkoa vaan sitä, että kaikissa oloissa selviydyt lainanhoitomenoistasi. Siis kohdista 1 ja 2 niin inflaation, reflaation kuin deflaationkin aikana. 

T. ari

Ps. Niin ne käänteiset lainat vielä. Tuossa jutussa eräs vanha työkaverini postipankkivuosilta viittasi käänteisiin ja niiden menekkiin. Vertaus lyhentämättömiin lainoihin ja käänteisiin ei ollut nyt ihan osuva. Käänteiset asuntolainat ovat nimittäin ulottuvillasi VASTA kun maksat asuntolainasi ensin pois. Sen jälkeen voit kyllä ihan vapaasti ja ansaitusti päättää mitä sillä oikeasti omalla velattomalla asunnollasi teet. Sen on havainnut hyväksi asiakkaat ja nyt jo näemmä valtiovaltakin.

Lue lisää www.hypo.fi

Kommentit

Hyviä varoituksen sanoja, ja

Hyviä varoituksen sanoja, ja erityisen tervejärkinen tuo toteamus vuokra-asumisesta, kutsuttiinpa sitä nimellisesti miksi tahansa. Kumminkin yhdestä asiasta olen eri mieltä, hiukan: inflaatio kai sentään tilastojen valossa on sääntö, deflaatio poikkeus. Inflaation suuruus voi vaihdella, mutta pieni inflaatiokorjaus velkalaskelmaan kai sentään hyväksytään? Eli kun laina-aika on se 20 vuotta, niin se alle prosentin mini-inflaatiokin korkoa korolle kumminkin syö sen reilun viidesosan kokonaishinnasta. Eikö syökin?

Mielenkiintoinen on myös kokonaiskoron ja maksuaikataulun suhde. Jotenkin itselle pitkäaikaisvelkaisena on tullut sellainen näppituntuma, että kun lainan lyhennys kuussa on suurempi kuin korko, niin ollaan jotenkin turvallisella puolella. Vai onko tämä pelkkä illuusio vailla mitään pohjaa? Ainakin omat fiilikset pysyvät optimistisina, kun ajattelee, että maksaa kuitenkin itselleen enemmän kuin pankille.

Kova korkohan ei kai sinällään ole paha asia, jos se ei romuta lainan lyhenemistä; useinhan huippukorko on kuitenkin lyhytaikainen. On tyhmää maksaa liikaa, mutta jos siitä selviytyy ja asunnon arvo on kuitenkin tuplaantunut, niin voi maailmassa tyhmemminkin toimia. 90-luvun lamassa valittelin pankin tiskillä, että menee yli 10% korkoa, johon sain lohdun sanoja: kuule, menee joillakin melkein 20%... Ne oli aikoja. Ja eivät toivottavasti ihan pian palaa.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Hyviä

Kiitos kommentistasi. Hyviä "pitkäaikaisjälkikäteissäästäjän" pohdintoja. :) Erityisesti pidin tuosta 51/49 -säännöstä. Olemme yleisesti ottaen liikaa tuudittautuneet siihen, että euron myötä olisimme jotenkin erikoisturvassa korkopeikolta. Ei se näin ole. Toinen asia on tuo asuntojen hintakehitys yleensä. Laskemme kovasti sen varaan, että kyllähän ne aina nousevat, ainakin pitkällä aikavälillä. Mutta eihän sekään näin ole. Asuntojen hintakehitys on aina hirveän asuntokohtainen juttu. On hyvin helppo löytää asuntoja, joista voi melko lailla varmasti sanoa, että tie on vain alaspäin. Viimeinen sammuttaa taloyhtiössä valot. Tulemme näkemään asuntojen hinnoissa vahvaa eriytymistä monella eri perusteella. Ei vähiten alueellisesti ja taloyhtiökohtaisesti. Vahvasti yksinkertaistaen. Hyvät alueet ja hyvin hoidetut taloyhtiöt menestyvät. Huonot alueet ja huonosti hoidetut taloyhtiöt sukeltavat. Mielenkiintoisia ovat myös hyvät alueet ja huonosti hoidetut taloyhtiöt. Niissä voi joku nähdä eniten potentiaalia. Huono alue ja hyvin hoidettu taloyhtiö pelaa puolestaan aikaa itselleen.

Asuntojen hintakehitys on

Asuntojen hintakehitys on todella oleellinen osa koko velka-asiaa. Lähinnä ajattelen normitilannetta, jossa ei mennä kiinteistön kunnon tai alueen kehityksen takia merkittävästi ylös tai alas, vaan asunnon reaaliarvo pysyy vakaana. Siinä tapauksessa asunnon arvoon kuitenkin kohdistuu inflaatio - sen hinta nousee. Laina sen sijaan on euromääräinen, ja velkapääoman arvo laskee inflaation tahtiin. Kun hetkellä x vaihtaa euromääräisesti kiinteän velkavelvoitteen reaaliarvoisesti vakiona säilyvään asuntoon, niin aikajanalla inflaatio pienentää velan arvoa ja nostaa asunnon euromääräistä hintaa.

Onnettomuudet tässä idioottivarmassa asuntovelallisen vaurastumiessa johtuvat ainakin kahdesta asiasta: asunnon hinta putoaa, ja samalla putoaa maksukyky niin, että tappio on pakko kotiuttaa. Tai sitten korko nousee niin kovaksi, että se syö inflaatiohyödyn pahimmillaan takaisinmaksukyvyn. Näitä murheita aiheutuu sitten erilaisina yhdistelminä ja eri raskausasteilla höystettyinä.

Itse olen ajatellut että on melko varman päälle pelaamista ostaa Helsingin kantakaupungista ratikkapysäkin kohdalta asunto josta näkee merelle. Välittäjän hinta-arvio on 100% enemmän kuin mitä itse maksoin 14 vuotta sitten. Nousu on pääosin inflatorista, mutta varmaan Helsingissä on nyt myös enemmän maksuhaluisia ihmisiä, jotka tähän mielellään muuttaisivat. Reaaliarvo nousee silloin myös kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Velkaa tosin riittää eläkeikään saakka, mutta ainakin lohduttaa se, että pankkini on tehnyt hyvän sijoituksen, ja tavalla tai toisella varmasti saa omansa pois. En välttämättä suosittele toiveikkuuteen perustuvaa velanottoa, mutta varovaisia unelmia pystyy Suomessakin toteuttamaan, jos työpaikka säilyy, tarpeettomia riskejä välttää ja edes jonkinlainen inflaatiovauhti säilyy. Etukäteen säästämällä perheasuntoon on varaa vasta sitten kun lapsilla on perhe, josko silloinkaan. Inflaatiota pitäisi mielestäni tarkastella talousasioissa yhtä paljon kuin korkoasioita, molemmilla on keskeinen rooli velkapääoman hallinnassa.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos hienosta kommentistasi

Kiitos hienosta kommentistasi jälleen kerran. Pitkäjänteinen esim. asp-pohjainen etukäteissäästäminen, vanhempien "suvun" tuki, työpaikka, harkittu asuntokauppa ammattimaisen rahoittajan avulla, lainan lyhentäminen = jälkikäteen säästäminen ja turhien riskien välttäminen. Erinomainen resepti. Mukaan kun saisi vielä laadukkaan asuntotarjonnan lisäämisen. Perusviestini on nyt ollut aika useassa blogikirjoituksessa se, että ajan myötä "laariin satavat" seikat kannattaa antaa sataa "puskuriin". Niiden varaan ei enää kannata sillä tavoin laskea kuin "ennen vanhaan" hyvinä aikoina.

Aivan totta kaikki tuo!

Aivan totta kaikki tuo! Itsellän oli onneksi hyvä neuvoja mukana kun mietin aikanaan asuntolainavaihtoehtoja. Ostohinta tuntui niin kovalta että luulin 20 vuoden asuntolainan olevan ainoa vaihtoehto. Sitten minulle osoitettiin että kun laina-aikaa lyhensi viidellä vuodella, kokonaiskorko väheni todella huomattavasti. Otin lainan loppujen lopuksi 15 vuodeksi ja kun nyt laina-aikaa on jäljellä 12 vuoden asemesta enää 7 olen todella tyytyväinen valintaani! Olet Ari aivan oikeassa, niin kauan kuin ihmisellä on asuntovelkaa, kaikki muu säästäminen on tavallaan näennäistä ja jos pystyy maksamaan asuntovelkaansa takaisin aikataulua nopeammin niin sen parempaa sijoitusta ei oikein millään tahdo löytyä. Itse asun maassa jossa ylimääräisistä lyhennyksistä joutuu maksamaan erillisen sakkomaksun niin että sitä ei kannata tehdä kuin korkeintaan kerran laina-aikana. Se on sääli, muuten olisin maksanut lainaa pois alkuperäistä aikataulua nopeammin ja säästänyt koroissa vielä lisää.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Tuosta

Kiitos kommentistasi. Tuosta kommenttisi viimeisestä osiosta kuulisin mielelläni lisää. Millainen korkosidonnaisuus, millainen ylimääräisen takaisinmaksun sakkoehto tarkalleen ottaen.

15 vuoden laina, korko

15 vuoden laina, korko sidottu 5 vuodeksi kerrallaan eli 3 tarkistusta laina-aikana ja siinä sitten tietty putki jossa korko voi nousta tai laskea. Halusin tämän näin juuri tuon mainitsemasi seikan takia eli halusin varmistaa että kävi korkomarkkinoilla mitä vaan, pystyn tuloillani lainan maksamaan. Tsekkaan kotona lainapapereista nuo sakkoehdot. Mutta siis asunto ei sijaitse Suomessa eikä pankkikaan ole suomalainen.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos lisätiedosta.

Kiitos lisätiedosta.

Sopimusteksti on kovasti

Sopimusteksti on kovasti mutkikasta mutta jos nyt oikein sen ymmärsin niin ylimääräisen lyhennyksen maksamisesta peritään kolmen kuukauden korkoa vastaava määrä. Jos edellisestä tällaisesta maksusta on alle yksi vuosi niin seuraavalla kerralla ylimääräisen lyhennyksen on oltava vähintään 10 % luoton määrästä. Että kovin joustavasti lainaa lyhennellä alkuperäistä sopimusta nopeammin. Sitten sääntönä on vielä että ylimääräinen lyhennys ei vaikuta laina-aikaan vaan alentaa kuukausimaksua paitsi mikäli velallinen kirjallisesti pyytää toisin. Jos minä tekisin ylimääräisen lyhennyksen niin haluaisin kyllä ehdottomasti mieluummin lyhentää laina-aikaa että pääsisi nopeammin lainasta eroon! Kannattaakohan tällaisilla ehdoilla kuitenkin tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, kyllä kai sentään?

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos lisätiedoista. Ihan

Kiitos lisätiedoista. Ihan mielenkiinnosta. Missä maassa asunto sijaitsee ja minkämaalaisesta pankista ehtoineen on kyse?

Asunto on Brysselissä, siis

Asunto on Brysselissä, siis Belgiassa ja pankkikin on belgialainen. Tämä on ihan normaalia täällä, täkäläiset ottivat ainakin silloin 2000-luvun alussa ja aikaisemminkin ihan vakiona 20 vuoden lainoja joissa korko lyötiin koko laina-ajaksi lukkoon kertaheitolla.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos tiedosta.

Kiitos tiedosta.

Olen kyllä erittäin samaa

Olen kyllä erittäin samaa mieltä kirjoituksestasi! Olin repiä pelihousuni pankin asuntolainatiskillä pari viikkoa sitten. Pankkineiti tarjosi 25 vuoden tasaerälainaa viitekorkona 3kk euribor. Ja tuo 25 vuotta oli tietysti laskettu nykyisellä korkotasolla. Sanoin että eihän todellinen laina-aika ole enää lähelläkään 25 vuotta kun korot joka tapauksessa nousevat. Ja eikös jossain vaiheessa 30 vuotta ollut maksimiaika mihin laina-ajan annettiin pidentyä ennen kuukausierän nostoa. Ei kuulemma ole enää, nykyisin asiakasta herätellään kuukausierän nostoon vasta kun kuukausierä ei riitä enää edes korkoihin...! Saatat siis "huomaamattasi" joutua lyhennysvapaalle ja maksamaan pelkkiä korkoja. Ja asiakkaalle annetaan illuusio 25 vuoden laina-ajasta mikä ei mitenkään voi toteutua! Miten tässä normikuluttaja tekee järkeviä lainapäätöksiä jos "ammattilaisten" neuvot ovat tätä luokkaa?! Mitenkähän tuon kirjoituksesi kohdan 1 saisi taottua myös pankin lainanantajien päähän?

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Niinpä.

Kiitos kommentistasi. Niinpä. Aiemmissa kirjoituksissani olen yrittänyt nostaa esille yhtä tosiasiaa. Pankeista on nimittäin katoamassa suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä valtava määrä elämänkokemukseen perustuvaa hiljaista tietoa siitä mikä on järkevää asiakkaan kannalta ja mikä ei. Pelkään, että pankin kokonaisasiakkuuslähtöinen sisäinen markkinointiohjeistus ja nuorempi pankkkiammattilaissukupolvi yhdessä pudottavat asuntorahoitustietämyksen tason entistäkin alemmaksi tai marginaalisemmaksi. Ihan sellaisten perusasioiden osaaminen katoaa asiakaspalvelutilanteesta. On ihan eri asia kehittää pankkituotteita, jotka ovat aidosti win-win pankin ja asiakkaan näkökulmasta kuin maksimoida pankkiosakkeenomistajan arvonnousua.

Hyvä kirjoitus! Olen tosi eri

Hyvä kirjoitus! Olen tosi eri mieltä tuosta kommentista jossa mainitset "ammattilaisukupolven" häviämisestä. Oma näkemykseni on se, että juuri vanhan liiton asiantuntijat ovat tarjonneet asiakkaalle juuri sitä vaihtoehtoa mitä on ylhäältä haluttu eniten myyvän. Nuori sukupolvi omaa myynnillisemmän ajattelutava ja osaa kartoittaa asiakkaan elämäntilanteen paremmin. Asiakaslähtöisyys on nimenomaan nyt huipussaan ihan jo siistäkin syystä, että pankkien välinen kilpailu on niin kovaa että asiakas on pakko saada jollain muullakin kärjellä kuin pienellä marginaalilla.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Olisipa

Kiitos kommentistasi. Olisipa hyvä, jos erilaiset kokemukset ja tavat toimia sekoittuisivat "kultaiseksi keskitieksi."

Pointtisi asunnon

Pointtisi asunnon kokonaishinnasta on mielestäni puutteellinen, ennemminkin pitäisi katsoa ASUMISEN kokonaishintaa. As.oy:issä tämä on jotakuinkin velaton myyntihinta + korot + yhtiövastikkeet, omakotitaloissa vastikkeen korvaa lämmitys-, tonttivuokra- ja muut ylläpitokustannukset. Vain tällä tavoin omistusasumista voi esim. järkevästi verrata vuokra-asumiseen, tai asuntojen hintoja toisiinsa. Esim. 200.000 euron asunto 300 euron kk-vastikkeella on nykykoroilla yhtä kallis kuin 230.000 euron asunto 150 euron vastikkeella.

Lyhentämättömät lainat ja vuokra-asuminen eivät myöskään ole sama asia. Lyhentämättömien lainojen korot + vastikkeet voidaan kyllä ajatella vuokraa vastaavaksi menoksi, mutta tällöin jätetään huomiotta asunnon omistamiseen liittyvä sijoitusriski, hyvässä ja pahassa. Asunnon arvon noustessa päästään hyötymään pankkilainan vipuvaikutuksesta, joka ei muissa sijoituskohteissa ole läheskään yhtä helposti mattimeikäläisen hyödynnettävissä. Asunnon arvon laskiessa vipuvaikutus on tietenkin käänteinen, mihin täytyy myös osata varautua.

On myös virhe ajatella, että lyhentämättömissä lainoissa ylimääräinen käteen jäävä raha (käyttämätön lyhennys) menisi suoraan kulutukseen tai esim. kalliimpiin asuntoihin. On täysin mahdollista, jopa suotavaa, sijoittaa ko. rahamäärä vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin.

Eli siinä missä korot+vastikkeet voidaan ajatella vuokraa vastaavaksi menoksi, niin lyhennyksen voikin ajatella sijoitukseksi, jonka tulevaisuuden tuotto seuraa asuntolainan korkoprosenttia. Toisin sanoen, lyhentämällä lainaa säästetään tulevissa korkomaksuissa, mistä koituvat säästöt voi tulkita sijoituksen tuotoksi. Mikäli esim. rahasto- tai osakesijoituksilla on saatavissa parempaa tuottoa kuin tuo asuntolainan korko-%, niin fiksumpaahan on toki käyttää lyhennysrahat niihin, eikö? Koska asuntolainoja käytetään nykyisin pankkien sisäänheittotuotteina, on tuo tuotto-% (viitekorko+marginaali) myös aika minimiinsä tingitty, joten parempia sijoituskohteita luulisi löytyvän suht. helposti.

Ymmärrän toki, että olisi väärin ruveta yleisesti neuvomaan ihmisiä pitkien lainojen pariin, koska kaikilla eivät kyvyt tai halu vaihtoehtoisten sijoitusten tai eläkevuosien elintason pohtimiseen riitä. On kuitenkin ihmisten aliarviointia olettaa, että ko. riskit olisivat jotenkin mahdottomia käsittää ja hallita. Osaavalle ihmiselle ko. lainamallit antavat mahdollisuuden säästää ja sijoittaa rahaa paremmin tuottaviin kohteisiin kuin asuntoon. Jatkuvan holhouksen ja tyhmimmän ehdoilla menemisen sijasta toivoisinkin, että asuntosijoittamisesta kirjoitettaisiin edes joskus myös meille normaaleille, fiksuille ihmisille.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi.

Kiitos kommentistasi. Oikeastaan jo odotinkin tämän tyyppistä kommenttia. Koko tämän blogin perusajatus on puolustaa hyväksi havaittua suomalaista tapaa toimia. Lyhennä lainaasi säännöllisesti. Valtaosa toimii näin ja hyvä niin. Ymmärtävät millaisista riskeistä on kyse. Kuvaamasi tapa asua velaksi ja sijoittaa lyhennyksiä varten varatut varat esimerkiksi pörssiosakkeisiin vaarantaa käytännössä kotisi. Vivutat kodillasi saadaksesi parempaa tuottoa lainaksi saamillesi varoille. Totta ihmeessä pörssiosakkeista pitääkin saada parempi tuotto. Riskihän on ihan eritasoa kuin kotiin sijoittaminen. Asuntosi hinta voi vaihdella, mutta se on aina käytössäsi kotina. Pörssiosakkeessa on vaikeampi asua. Pahimmassa tapauksessa Sinulla on arvo-osuustililläsi arvottomat osakkeet ja pankki vie niiden lisäksi myös kotisi. Kuinka fiksua se on? On aivan luonnollista ja kannatettavaa, että asunnon velkaisuusasteen selvän alentumisen myötä sijoittaa osan käytettävissä olevista varoista enenevässä määrin myös muihin sijoituskohteisiin. Mutta vasta kun on siihen OIKEASTI varaa.

Kiitos kommentistasi. Muutama

Kiitos kommentistasi. Muutama nostamasi pointti menee kuitenkin pelon lietsomisen puolelle:

"Asuntosi hinta voi vaihdella, mutta se on aina käytössäsi kotina. Pörssiosakkeessa on vaikeampi asua. Pahimmassa tapauksessa Sinulla on arvo-osuustililläsi arvottomat osakkeet ja pankki vie niiden lisäksi myös kotisi."

Kyllähän lyhentämättömällä lainallakin ostettu asunto pysyy käytössäsi kotina niin kauan, että päätät myydä sen. Miksi ihmeessä pankki veisi kotisi? Jos omarahoitusosuus on ollut esim. 15-20%, niin hinnat saavat pudota jonkin verran, ennenkuin pankkia alkaa vakuusarvot huolettaa, varsinkin jos muu omaisuus on koko ajan karttunut lyhennyksistä säästyneiden varojen sijoittamisen kautta.

"Pahimmassa tapauksessa" tietysti voi käydä mitä vaan, lyhensi lainaa tai ei. Erittäin pahassa tapauksessa neljänneksen lainaansa lyhentänyt ihminen jää työttömäksi, ja samaan aikaan asuntojen hinnat putoavat 50% korkojen noustessa 15%:iin (näinkin voi käydä...). Eikö pankki tässä tapauksessa yhtä lailla veisi asunnon, jos se sen olisi ylipäätään koskaan viedäkseen? Tuomiopäivän skenaariot ovat siis toki mahdollisia, mutta ei niiden pohjalta pidä talouttaan suunnitella.

"Pörssiosakkeessa on vaikeampi asua."? Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Kuvaamassani tavassa toimia asuminenhan on nimenomaan erotettu sijoittamisesta. Ihmisten olisi hyvä ymmärtää, että suurin osa heidän omaisuudestaan on usein kiinni omistusasunnossa, jonka tuotto on käytännössä aika pieni.

"Pahimmassa tapauksessa Sinulla on arvo-osuustililläsi arvottomat osakkeet"? Tietenkin on äärimmäisen hölmöä ottaa yltiöpäisiä riskejä sijoituksissa, jos niillä on tarkoitus taata eläkepäivien toimeentulo ja riittävä elintaso. Aika surkea sijoittaja saa kuitenkin olla, jos onnistuu ajallisesti hyvin hajautetut, esim. n. 5-6%:n vuosituottoon tähtäävät kuukausittaiset rahasto- tms. sijoituksensa tekemään siten, että ne muuttuvat ajan myötä arvottomiksi. Uskon siis, että moni sijoittaja kykenee pitkällä aikavälillä saamaan pienellä riskillä parempaa tuottoa, kuin asuntolainan korko (joka on siis käytännössä lainanlyhennyksen tuotto). Tähän tietysti perustuu koko homman ydin: jos asuntolainan korkoa ei pysty sijoituksillaan päihittämään, niin kannattaa unohtaa koko juttu.

Älä toki ymmärrä väärin, lyhentämättömät tai 60-vuotiset lainat eivät varmasti sovi kaikille. Monella lainanlyhennykseen tarkoitetut varat menisivät rahaston sijaan varmasti lähikuppilaan ja toisilla taas johtaisivat liian kalliin asunnon hankkimiseen. Kuitenkin tämänkin blogin lukijoiden joukossa on varmasti ihmisiä, jotka ymmärtävät riskit ja osaavat etsiä varoilleen vaihtoehtoisia, parempia sijoituskohteita. Turha heitä on paheksua tai ko. lainatyyppejä kieltää vain sen takia, että kaikille homma ei sovi.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi.

Kiitos kommentistasi. Kirjoitin blogini määrätyn viittaamani jutun vuoksi ja erityisesti mielessäni olivat nuoret vasta asunnon ostaneet perheet. Asunto maksanut 250.000 euroa. Siitä velkaa 70%. Tosiasia kaikissa niissä tilanteissa, joissa ostat ensin asunnon pankin antamalla 70% ASUNTOrahoituksella on se, että olet ASUNTOvelkaa pankille. Et omista asunnostasi loppupeleissä kuin enintään 30% ihan aidosti. Lyhennysvapaat merkitsevät sitä, ettet maksaa velkaasi takaisin. Käytät siis tuon ASUNTOvelanhoitoon tarkoitetun lainaksi saamasi rahan joko kulutukseen tai sijoituksiin. Maksat ASUNTOlainastasi sen mukaista korkoa pankille ja hyödynnät vielä ASUNTOlainojen korkovähennystä. Mikään esittämäsi seikka ei muuta tätä perustilannetta. Olet vain näppärästi muuntanut asuntolainasi KULUTUSluotoksi tai SIJOITUSvelaksi. Kotisi on kokoajan panttina pankille. Pankki on suojannut tilanteensa täysin ja olet "juridisesti turvassa" niin kauan kuin maksat vähintään korot pankille. Koko tuo järjestelysi on sijoitusstrategiasi varassa. Vain sinä ja perheesi yksin kannatte sen epäonnistumisen riskin. Jos ja kun koronmaksukyvystä lipsut, tipahtaa ensin maksumuistutuksia ja ennen pitkää lainasi menee järjestämättömäksi jolloin alkavat tiukemmat perintätoimet. Pahimmassa tapauksessa koti alta. Tilanteesi ei eroa juurikaan siitä, että ensin maksat tuon asuntosi omalla työlläsi verojen jälkeen kokonaan velattomaksi ja sen jälkeen marssit pankkiiin. Sanot, että tahdon 70% asunnosta velkaa sijoittaakseni pörssiosakkeisiin. Pankki tekee sen mukaisen luottopäätöksen. Panttina asuntosi. Saat varat, ASUNTOlainaa korkeammalla korolla ja sijoitat ne osakkeisiin. Kuinka moni suomalainen tekee näin? TIEDÄN, että 2 miljoonasta kotitaloudesta merkittävä vähemmistö ja hekin vain silloin kun merkittävästi muutakin varallisuutta. Ei pelkästään velkainen koti. Mainitsemasi kuviot ovat elävässä elämässä tapahtuvia erityisjärjestelyjä. Niitä tehdään asiantuntijoiden kanssa. Ei yritetä tehdä niistä pankkibulkkituotteita. Siitä tässä koko kirjoittelussa on kyse.

Velkaraha sijoittamisessa

Velkaraha sijoittamisessa sijoitukset voi joutua myymään huonoimpaan mahdolliseen aikaan ja pakon edessä. Islantilaiset tämän oppivat kertaheitolla kun heiltä meni, sekä sijoitukset, että pankkisektori samassa rykäisyssä.

Keinottelussa velkarahalla ei ole mitään järkeä, koska keinottelu ei oikeasti luo yhteiskuntaan mitään uutta aitoa varallisuutta. Tämä taas synnyttää kuplia, jotka purkautuvat ennemmin tai myöhemmin ja viimeistään tässä vaiheessa maksukykynsä äärirajoilla toimivat velkaraha sijoittajat ovat usein lirissä.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi.

Kiitos kommentistasi.

Olette te hypohemmot ihme

Olette te hypohemmot ihme takinkääntäjiä. Ei siitä nyt vuosisatoja ole mennyt kun se viiksekäs hypo suu vaahdossa kehui telkkarissa käänteistä asiakaslainaa "jonka me täällä hypopankissa olemme kehitelleet". Viiri pyörii kun tarpeeksi tuulee...

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Tuo

Kiitos kommentistasi. Tuo viiksekäs mies kehuu edelleen käänteistä ja niin teen minäkin. Nyt sekoitat täydellisesti asiat. Saadakseen käänteisen asuntolainan on ensin maksettava asunto täysin velattomaksi, ihan omaksi. Sen jälkeen voidaan puhua käänteisasioista, mutta vasta sitten.

Sainpa sitten aikoinaan

Sainpa sitten aikoinaan vikainfoa Yrjönkadulla käydessäni. Päivitys jo varmaan kohdallaan...

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Meilaa

Kiitos kommentistasi. Meilaa minulle ari.pauna(at)hypo.fi tai soittele. Tahdon tietää mistä on kyse. Jutellaan.

Hauska nähdä, että alan

Hauska nähdä, että alan asiantuntijat kirjoittavat näistä asioista näinkin selkeästi ja suorasanaisesti.

Kirjoitan omaa blogiani osoitteessa http://www.tarkkamarkka.com/blogi, jonne raportoin yrityksistäni saada omaa talouttani kuntoon.

Eräs asia, mitä olen miettinyt paljon on, että kannattaako nuoren, asunnon ostoa harkitsevan sijoittaa osakkeisiin? Toki, nuorella iällä aloitettu osakesijoittaminen tuottaa komeita tuottokäppyröitä, mutta usein tilanne on sellainen, että isompia rahasummia alkaa saada säästöön vasta vakituisen työpaikan löydyttyä. Suomalaisilla tämä ikä on tunnetusti varsin korkea ja hyvin lähellä sitä ikää, jolloin aletaan katsella omaa omistusasuntoa.

Mietin tätä asiaa pitkään ja hartaasti pörssikurssien haettua pitkän aikavälin pohjat tuossa taannoin. Päädyin kuitenkin pitäytymään "suunnitelmassani" pitää rahani mahdollisimman riskittömässä sijoitusmuodossa (kahteen suomalaiseen pankkiin hajautettuna) sillä laskin, että asunnon ostamiseen olisi ollut aikaa maksimissaan kolme vuotta.

Onko ajatuksia tämän suhteen?

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Asunto

Kiitos kommentistasi. Asunto omana kotina on hyvä jälkikäteissäästämisen muoto kaikille suomalaisille. Siis se "salkun perusta". Asunnon oston ajoitus onkin toinen juttu. Useinmiten se tarvitaan monesta "ideaalista ostohetkestä" riippumattomasta syystä. Muut sijoitusmuodot ja niiden järkevyys ja laajuus sekä ajoitus ovat hyvin hyvin kotitalouskohtaisia asioita. Se mitä peräänkuulutan on riski- ja KULUtietoisuus. Erityisesti kun puhutaan pitkän aikavälin pörssi- ja rahastosijoittamisesta.

"Asunto omana kotina on hyvä

"Asunto omana kotina on hyvä jälkikäteissäästämisen muoto kaikille suomalaisille" -- montakohan suomalaista Suomessa tuon maailmankuvan mukaan asuu? Miljoona?

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi.

Kiitos kommentistasi. Asunnoista n. 1,6 miljoonaa on omistusasuntoja.

Kiitos Ari linkkasin juttusi

Kiitos Ari

linkkasin juttusi vaimoni veljelle, joka on menossa kohti kaikkea sitä, mistä pelottelit. Pankki on kuulemma jo luvannut lainan. Ettei mene mainostamiseksi =) en mainitse pankkia.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi.

Kiitos kommentistasi. Tarkennus paikallaan. En missään nimessä halua pelotella. Pyydän vain, että kukin pysähtyy omalla kohdallaan miettimään tilannetta ja toimimaan harkiten.

Älä enää Kiittele

Älä enää Kiittele kommenteista. Se näyttä tyhmältä kun lukee kaikki kommentit.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

:) Kiitos silti

:) Kiitos silti kommentistasi. Arvostan jokaista kommenttia paljon, siksi tahdon kiittää niistä kaikista, vaikka se näyttäisi tyhmältä. ;)

Rohkenen olla eri mieltä Arin

Rohkenen olla eri mieltä Arin ohjeista. Ne soveltuvat yksinkertaisille ihmisille, mutta eivät parhaalla tavalla raha-asioista perillä oleville.

Laina-ajoista: on järkevää ottaa niin pitkä laina-aika, kuin mihin pankki suostuu nostamatta marginaalia liian korkeaksi. Itselläni on vaimon kanssa esimerkiksi 30 vuoden laina, joka oli aluksi reilut 70000 euroa. Lyhensimme lainasta ensimmäisenä vuonna kolmasosan käyttämällä ylimääräisiä lyhennyksiä. Mikäli oma taloustilanteeni muuttuu heikoksi, minun ei tarvitse mennä hattu kädessä neuvottelemaan pankkiin tilanteessa jossa itsellä on kädessä jätkähai ja tiskin toisella puolella värisuora, vaan voin pudottautua minimierien maksuun ja alkuperäiseen lainasuunnitelmaan. Tuo kuukausierä ei ole suuri.. Eli pitkä laina-aika antaa mahdollisuuden joustavaan lainan takaisinmaksuun. Ylivarovaisena luonteena pidän lisäksi kymppitonnin vararahastoa hätätilanteita varten. Toki siitäkin aiheutuu omat kustannuksensa, koska em rahojen tuotto on huonompi kuin asuntolainan korkotaso. Pointti kuitenkin on, että pitkää laina-aikaa ei pidä pelätä, vaan sitä pitää käyttää viisaasti!

Pörssistä: ostin hyvissä ajoin ennen ensiasunnon hankkimista myyntijohdannaisia (putteja) Countrywidesta, Downey Financialsista ja Indymac Bancorpista, muutamia ASUNTOLUOTOTTAJIA mainitakseni. Elämäni parhaita päätöksiä. Kun näet ilmeisen kuplan joka on varmasti räjähtämiskypsä, analysoi kohteet, markkinoiden nykytilanne, kohteiden kasvu aiemmilta vuosilta, ja pelaa panoksesi. Älä pelaa enempää kuin olet valmis häviämään, mutta muista että kunnon kuplia ei tule vastaan joka vuosi.

Kokonaiskorosta: höpöjä. REAALIkorko on se mikä ihmisten pitäisi sisäistää. Vieläpä kaikkien (turhien) yhteiskunnan tukien kuten alijäämähyvityksen jälkeen.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos mielenkiintoisesta

Kiitos mielenkiintoisesta kommentistasi. Olen monessa näistä kirjoituksista korostanut, että kunkin kotitalouden on toimittava oman riskinkantokykynsä mukaisesti. Pysähdyttävä miettimään tilannettaan. Hoidettava perusasiat kuntoon ja jos on kykyä ja mahdollisuuksia niin niiden päälle räätälöidympiä ja rohkeampiakin ratkaisua - mutta vain jos on oikeasti kykyä ja mahdollisuuksia, ei oikotienä onneen, ikäänkuin "taikoen" velat pois. Viisaus ja tieto ovat eri asioita. Tiedolla voi kikkailla aikansa, mutta viisaudella pärjää yli ajan. Siitä tässä on kyse. On ymmärrettävä, että ajanjakso 2001-2008 on ohi. Rahaa oli saatavilla ja rahoituksen hinta laski jatkuvasti. Kirjoitat, että REAALIkorko on se mikä ihmisten pitäisi sisäistää. Kyllä. Olen samaa mieltä, mutta sitäkin tärkempää on sisäistää REAALImaailma. On herättävä siihen todellisuuteen, että velat on maksettava takaisin korkoineen. Ihan omalla työllä tai yrittämisellä ansaiten eikä pelaten. Se pätee niin kotitalouksiin kuin kansantalouksiin. Olin hieman tunnistavinani kommentistasi vastakkainasettelua. Sen, että pankki ja asiakas olisivat jotenkin automaattisesti "eri puolilla". En hyväksy sitä lainkaan. Kyllä esimerkiksi Hypon Lkv-taitoinen joka päivä niin tavallisia kuin räätälöityjä asuntorahoitusratkaisuja tekevä asuntorahoituspäällikkö on se paras tuki ja turva asunnon ostajalle. Hän on aidosti sitoutunut siihen että asiakkaan talous, asuntokaupan kohde, asuntokaupan toteutustapa ja asuntokaupan rahoitus ovat tasapainossa kannattavasti ja riskit halliten. Se on hänen päätyönsä ja siihen perustuu hänen palkkauksensakin ja paljon puhut palkkiotkin. Hän ei tee asuntolainaratkaisuja vain päästäkseen myymään rahastoja, vakuutuksia, kortteja ja maksuliikennettä. Saati, että rahoittaisi pelaamista jossa panoksena on velkarahalla ostettu koti. Sitä korostaa asiakaslupauksemmekin "Parempaan Asumiseen. Turvallisesti." Se on erittäin pitkän ja perusteellisen pohdinnan tulos. Siihen olemme sitoutuneet ja siihen me uskomme täällä Hypossa. Se näkyy myös neuvoista ja ohjeistamme.

p.s "Fred ja Mandman" - vastaan Teille mieluummin sähköpostitse. Meilailkaa niin keskustellaan tilanteestanne.

Omistuksesta on tullut

Omistuksesta on tullut Suomessa itseisarvo jota ei sovi kyseenalaistaa.Kansalaisella on kuntoisuusaste tapissa kun ympärillä olevat seinät on kuitattu. Käärinliinakin on varattu ja
parhaasta kankaasta tottakai,sukuhauta parhaalla paikalla etelärinteessä,järvikin pilkahtaa.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi.

Kiitos kommentistasi. Sanoisin kuitenkin niin, että jokaisen meistä on järjestettävä elämän mittainen asuminen jollakin tavoin. Se asutko omistaen vai vuokraten on jokaisen oma juttu, mutta kannattaa silloin olla itselle rehellinen. Jos valitset omistamisen tien niin oikotietä maaliin ei ole. Velkarahalla ostetun asunnon saa omaksi vain maksamalla lainan takaisin. Onneksi tämä suomalainen markkina on siinä suhteessa mitä monipuolisin. Täältä löytyvät lähes kaikki keksityt asumisen muodot ja niiden rahoitusratkaisut. Se on hyvä asia.

Eihän tuo nyt sentään

Eihän tuo nyt sentään vuokra-asumista se lyhennysvapaa "omistaminen" ole...

Vuokra-asuminen on mielestäni ylivoimaisesti fiksuin asumismuoto tällä hetkellä suomessa. Poikkeuksena voidaan pitää tilanteita, joissa asunto on hankittu markkinavääristymää hyväksikäyttäen (Sukulaisen kuolinpesältä, tai HITAS-leikkurilla lähinnä).

Vuokra-asumiseen olennaisesti kuuluvat mm. seuraavat ominaisuudet, jotka jäävät tässä velkavivutetussa lyhennysvapaassa pois, ja jotka tekevät vuokra-asumisesta houkuttelevaa:

- Pääomaturva. Sijoitettu pääoma on täysin turvassa (Vuokravakuus on siis turvassa, kunhan et tahallisella huolimattomuudella tuhoa mitään).
- Hajautus onnistuu paljon paremmin sijoittamalla tuo pk-seudun asuntoon laitettu 100,000+ euroa useisiin kohde-etuuksiin
- Asumisen kustannukset on helppo arvioida pitkälle tulevaisuuteen. Korkotaso, taloyhtiön korjaustarpeet, asuntojen hintataso, ne ovat kaikki "Jonkun toisen" ongelmia.
- Muuttaminen on helppoa. Sen kuin ilmoittaa että "Mä lähden kuukauden päästä, moro". Ei tinkaamista asuntojen hinnasta, ei filunkivälittäjiä, yms.

Ja kun joku kuitenkin huomauttaa että veroedut ovat melkoiset, mainitaan nyt että myös osakkeiden ostoa varten otetun lainan korot ovat vähennyskelpoiset...

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Kyllä

Kiitos kommentistasi. Kyllä se, ettei lyhennä asuntolainaansa lainkaan tekee asumismuodosta omistusasumisen sijasta enemmänkin vuokra-asumista. Vuokranantajana on käytännössä pankki. Tahdon korostaa sitä, että asunnon saa kokonaan omaksi vain maksamalla asuntolainan pois. Vuokra-asumisen ja omistusasuminen "paremmuutta" ei voi yleisillä argumenteilla ratkaista. Se on aina kotitalous- ja tilannekohtainen asia. Onneksi meillä täällä Suomessa tarjolla lähes kaikki asumismuodot. Erinomaisena tähän "epävarmuuden aikaan" soveltuvana ratkaisuna pidän Hypon Osaomistusohjelmaa. Kannattaa katsoa siitä lisää www.hypo.fi

Aloitin tämän kirjoituksen

Aloitin tämän kirjoituksen lukemisen mielenkiinnolla itsekin pankki-ihmisenä joka on tehnyt omat ratkaisunsa asumisen, lainansa ja sijoittamisen suhteen.
Mielenkiinto kuitenkin muuttui nopeasti äimistykseksi: rahasto- ja osakesäästämisen aloittaminen kannattaa vasta kun on asunto maksettu pois?
"Jos sittenkään?"

Onneksi tämä hulluus selvisi kun avasi Hypon kotisivut ja selvitin asiaa, ettehän te tosiaan tarjoakaan sijoituspalveluita.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi kollega.

Kiitos kommentistasi kollega. Nyt ei pidä ymmärtää väärin. Rahasto- ja osakesäästäminen on ihan jees, kunhan sitä ei tehdä asuminen vaarantaen. Asunnon jälkikäteissäästäminen on hyvä "salkunpohja" kaikille suomalaisille kotitalouksille, sen päälle voi vallan hyvin tuoda muitakin pitkäaikaissäästämisen muotoja, mutta vasta kun on varaa siihen.

Lähtökohtaisestihan rahasto-

Lähtökohtaisestihan rahasto- tai osakesäästäminen tehdään maksukyvyn sallimissa rajoissa niin, että asumis- ja muiden kulujen jälkeen ylijäävä raha sijoitetaan ym. kohteisiin. Näin yleisesti ottaen neuvotaan pankeissa ja näin riskiä kaihtavankin suomalaisen asuntovelallisen kannattaisi tehdä, edes osalle säästöistään.

"Ensin oma koti velattomaksi, sitten vasta pörssiin ja rahastoihin, jos sittenkään."

"Päinvastoin säästä puskuriin vaikka erilliselle hyvätuottoiselle lainanhoitotilille. Asunto- ja jemmarahaa samalla. Erittäin fiksu ratkaisu. Tylsä? Joo niin on, mutta mietis mitä ajattelet 10 vuoden päästä."

Kuitenkaan kirjoitusta ei tarvitse edes lukea kuin piru raamattua, vaan asettelusi on aivan selkeä ja näiden mukaan mielestäsi tili- ja asuntosäästäminen asetetaan muiden vaihtoehtojen yläpuolelle, ikäänkuin ylivertaisena vaihtoehtona. Toki, osakkeessa ei voi asua ja rahastosijoituskin on huono majapaikka, mutta missään vaiheessa yleisissä keskusteluissa tai osake/rahastosäästämisessä puhuttaessa ei ole kehotettu riskeeraamaan asuinmahdollisuuksia säästöjen kustannuksella. Ei myöskään pankkien neuvonnassa.

Mikäli ihmiset tekisivät kuten neuvot, säästäisivät muihin kohteisiin "vasta kun siihen on varaa", ei normaalipalkkainen asuntovelallinen säästäisi kymmeniin vuosiin rahaa muuhun kuin asuntoonsa, tosin ehkä lainanhoitotililleen.
MIFID-direktiivin tähden pankissa tehdään säästäjä- ja sijoittaja-asiakkaille sijoittajakuvankartoitus, joka määrittelee sijoittajan riskiprofiilin ja samalla antaa osviittaa siitä kuinka paljon sijoittaja voisi sijoittaa säästöistään osakkeisiin niin, että säästöjen arvonheilahtelu pysyisi keskimäärin halutuissa rajoissa. Näin sijoittajalle tarjotaan mahdollisuus sijoittaa varansa tuotto-odotuksensa mukaisesti. Mikäli tuottohakuinen ja arvonheilahtelua sietävä säästäjä ohjattaisiin säästämään varojaan vuosikausia tilille, jonka tuotto tilimuodosta huolimatta verojen jälkeen tuskin ylittää inflaatiota, puhuttaisiin jopa laiminlyömisestä. Samanlaista vastuuta olisi mielestäni hyvä ottaa myös yleisissä kirjoituksissa talousasioissa neuvottaessa.

Onneksi otit esille myös asuntojen arvonnousun ja sen epävarmuuden, sillä se asia on tapetilla nykypäivänä täysin samasta syystä joka aiheuttaa heiluntaa osakemarkkinoillekin.

Putki- ja julkisivuremonteista et kuitenkaan maininnut sanallakaan, vaikka pahimmassa tapauksessa vanhoissa taloissa pääkaupunkiseudulla putkiremontti voi kustantaa 1000e/neliö, joka saattaa hyvinkin muodostaa kustannuksen joka vastaa 1/4 asunnon hinnasta. Asunnon hintaan tehty remontti ei kuitenkaan yleisesti ottaen vaikuta samassa mittakaavassa nostavasti. Mielestäni näillä määreillä ei missään tapauksessa voisi ottaa vastaavanlaista asennetta omistusasumiseen vs. muihin vaihtoehtoihin kuin itse kirjoituksessa otit.

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Niinpä.

Kiitos kommentistasi. Niinpä. Peräänkuulutan asuntorahoituspäätöksiä valmistelevilta pankkitoimihenkilöiltä paneutumista rahoitettavan kohteen tilanteeseen. Rahoitus ei ole vain marginaalista keskustelemista vaan ostettavan kohteen kaupan rahoittamista yli ajan. Juuri siksi me täällä Hypossa mahdollistamme ja vaadimme asuntolaina-asiantuntijoiltamme mm. LKV-tutkinnon menestyksellistä suorittamista. Hyödyn siitä kantavat viimekädessä meidän asiakkaat välttämällä virheet kaupassa tai välttämällä viime kädessä kokonaan virheelliset kaupat. Kun ollaan asiakkaan kanssa "samassa veneessä" niin ollaan sitä aidosti.

Eikö kuitenkin nykyisessä

Eikö kuitenkin nykyisessä tilanteessa ole ehdottomasti järkevää lyhentää asuntolainaa mahdollisimman vähän?

Osakemarkkinoilta on kohtuullisesti hajautetulla salkulla varmasti odotettavissa hyvää 5%-15% kasvua ainakin seuraavat viisi vuotta. Korot taas ovat ennätysalhaalla eivätkä ne yön yli nouse 5% tuntumaan.

Vaikka tästä pienestä nousuvireestä suunnattaisiinkin 2011 tai 2012 uuteen lamaan, tarkoittaisi tämä lähes varmasti entistä matalampaa tai ainakin nykyisellä tasolla pysyvää korkoa ja loistavia ostomahdollisuuksia osakemarkkinoilla.

Eikö siis olisi järkevää 2000€ kuukausilyhennyksien sijaan lyhentää vaikka vain 500€ ja kerätä hyvää osakesalkkua kehittyviltä- ja euromarkkinoilta ainakin siihen asti, kunnes korko alkaa olla lähellä 4%-5%.

Kun OMX sitten alkaa kivuta lähemmäs 12000, jossain aletaan rakentaa maailman korkeinta tornia tai muita nousukauden merkkejä alkaa olla ilmassa, voi salkun realisoida ja lyhentää lainaa reippaammin. Tai miksi ei vaikka ottaa erittäin agressiivista bear positiota toivoa kunnon romahdusta :). Hyvällä velkavivulla voisi sen asuntolaina saada maksettua ennätysajassa pois ;).

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Kiitos kommentistasi. Jos

Kiitos kommentistasi. Jos olet ajatukseni lukenut useista kommenteistani niin tiedät mitä ajattelen pörssiosakkeiden ostamisesta velkainen koti peliin laittaen. Harvojen ja valittujen hommaa niin osaamisen kuin varallisuusaseman näkökulmasta. Pörssiin menoa suosittelen vasta kun oma koti on lähes velaton.

Kiitos hienosta

Kiitos hienosta blogisarjasta! Toivoisin kovasti sille jatkoa. Mitkä ovat, Ari, mietteesi nyt hurjan ja ahdistavankin finanssivuoden 2011 kääntyessä kohti loppuaan?

Käyttäjän Ari Pauna kuva

Mietteet ovat kahtalaiset.

Mietteet ovat kahtalaiset. Toisaalta olen hyvilläni niistä ohjeista ja ajatuksista jotka jo vuosi sitten kirjoitin ja toisaalta olen huolissani niistä kotitalouksista, jotka eivät ole käyttäneet näitä menneitä kuukausia varautumiseen.

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.